Demokratia ja talous

– Ei anneta kummankaan rapautua!

Kävin katsomassa Naantalin Luonnonmaan asuntomessualuetta. Lounatuuli puhalsi mereltä kevyesti ja aurinko paistoi. Alueelle johtavan kanavan ruoppaustyöt ovat edenneet ripeästi. Parin vuoden kuluessa läjitysmassat ovat toivottavasti muuttuneet ruohokentäksi, jossa lapset leikkivät, nuoriso pelaa lentopalloa ja rantagrillistä nousee paistuvan kalan houkutteleva tuoksu.

Suuri osa tonteista hienossa mäntyjä kasvavassa kalliorinteessä on myyty. Alueen asukkaat pääsevät nauttimaan Saaristo-Naantalin luonnonläheisestä elämästä ja vartin kävelymatkan päähän rakentuu uusi koulu sekä paikkoja kauppaliikkeille.

Pari vuotta sitten Naantalin kaupunginvaltuustossa äänestettiin asuntomessujen järjestämisestä. Äänestin vähemmistön mukana messujen järjestämistä vastaan. Enemmistön tahdon mukaan sopimus kuitenkin tehtiin ja työt alueella käynnistyivät.

Kannatan demokraattista järjestelmää. Seison asianmukaisesti tehdyn päätöksen takana, en ryhdy valittamaan ja teen parhaani, jotta lopputulos olisi mahdollisimman hyvä. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni kuntalainen ja yrittäjä hyötyy messuista ja kaikki ovat tyytyväisiä järjestelyihin.

Demokratian periaatteet

Tätä on demokratia. Yhteiset säännöt, joiden mukaan toimitaan. Pöytään tuodaan tosiasiat ja perustelut, joiden valossa ratkaisuja pohditaan. Kuntalaki velvoittaa hienolla tavalla avoimuuteen. Suunnitelmia esitellään kuntalaisille, jotka saavat esittää näkemyksensä esimerkiksi kaavoitusratkaisuista. Näkemykset huomioidaan mahdollisuuksien mukaan päätöstä tehtäessä. Se, että oma ehdotus ei päädy lopulliseksi päätökseksi, ei tarkoita, etteikö näkemystä olisi otettu huomioon. Päätöksenteko on aina kompromissien tekoa. Demokratia rapautuu, jos ihmiset eivät halua tai osaa toimia yhteisten pelisääntöjen mukaan.

Miksi olin asuntomessuja vastaan ennen päätöksen tekemistä? Olin huolissani messujen järjestämisen kustannuksista ja pohdin, onnistuvatko saadut hyödyt kattamaan mittavat kustannukset. Laskelman mukaan onnistuneidenkin messujärjestelyjen nettokustannus Naantalin kaupungille on noin viisi miljoonaa euroa. Kunhan yrittäjät ja asukkaat hyötyvät messuista tuon viiden miljoonan euron verran, on kokonaisuuden osalta päästy nollille. Tosissani toivon, että näin käy.

Kuntapoliitikkona on mukavaa tehdä päätöksiä, joihin kaupunkilaiset ovat tyytyväisiä. On hienoa rakentaa uutta, kun sitä arvostetaan. On hienoa säilyttää vanhaa, josta ei haluta luopua. On mukavaa tarjota veloituksettomia palveluja ja pitää kuntavero matalana. Vaikka miten päin mietittäisiin, on kaupungin talouden tasapainossa pitäminen ainoa konsti saada aikaan hyviä ja mieluisia asioita asukkaille ja yrityksille. Rapautuneen talouden kunnissa ei kuntalaisia ilahduttavia päätöksiä tehdä. Rahalle on helppoa keksiä hyvää käyttöä, mutta rahan hankkimiseen tai kustannusten alentamiseen jaksavat harvemmat syvemmin paneutua.

Verot ja talouden tasapaino

Vuosittain talousarviota tehtäessä tulee tarkastella rinnakkain tulevan vuoden tuloja ja menoja. Jos on varaa, jotain uutta mukavaa voidaan suunnitella. Muussa tapauksessa on hoidettava lain määräämät kaupungin tehtävät ja sen pitää silloin riittää. Viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana kaupungin työntekijöiden palkoista ja ostetuista palveluista, kuten esimerkiksi erikoissairaanhoidosta aiheutuneet kustannukset ovat nousseet kymmenen miljoonan euron verran ja sama menojen kasvukehitys näyttää jatkuvan tulevinakin vuosina. Muutama vuosi sitten ateria- ja siivouspalvelujen sekä kiinteistönhoidon toimialoille tehtiin uusi palvelustrategia ja toimintatapoja parannettiin. Sen ansiosta säästetään yli 800.000 euroa vuosittain. Samaa hyvää työtä tulisi jatkaa muillakin toimialoilla.

Poikkeuksellinen vuosi 2020 on Naantalillekin taloudellisesti rankka. Vaikuttaa huolestuttavasti siltä, että vuoden aikana tehdään 5-10 miljoonaa euroa alijäämää. Sitä ei kuitenkaan ole syytä lähteä hoitamaan veroja korottamalla, vaan käyttää aikaisempien vuosien ylijäämää poikkeustilanteen kustannusten kattamiseen.

Jos Naantalissa noudatetaan jatkossakin demokratian hyviä periaatteita ja huolehditaan talouden tasapainon säilyttämisestä, ei meillä pitäisi olla hätäpäivää.

Julkaistu Nasta-lehdessä  2/2020